Walk and talk – reektehtasse barkoetjåanghkoste (workshop)
Aalkoe
Fïerhten biejjien vuejnebe guktie daelhkie jarkerostoe jïh mij destie sjædta. Dovne eatnamisnie jïh tjaetsesne bïjvelåbpoe, gellebh biejjieh sjïere daelhkine, værtojne jïh jihtseles ebrine, vaenebe biejjieh lopmine jallh orre sjædtoeh dejnie sijjine gusnie ij aerebe dejtie vuajneme, dah leah dagkerh væhtah mah bierkelieh guktie eatneme jarkerosteminie. Daelhkie mij jeatjahtahta mijjem aaj dievvede, vijride, almetjidie jïh dovne eatnemem jïh kultuvrebyjresidie.
Gaskem jaepide 2017 jïh 2020 prosjeekte ”Adapt Northern Heritage” jåhta, guejmieh jïh ektiedimmes guejmieh Nöörjeste, Skottlaanteste, Islaanteste, Sveerjeste jïh Russlaanteste desnie meatan. Prosjeekte edtja meatan årrodh jïh båetije biejjiej kulturelle byjresh vaarjelidh mah vihkeles gosse edtja vïhtesjidh guktie daelhkie dejtie byjresidie joekedadta. Prosjeekten guejmiej ulmie daennie prosjeektesne leah universelle vierhkieh evtiedidh gosse daelhkie jarkerostoe jïh maehtedh vaahran- jïh hiejjiesvoeten joekehtehtemh gïetedidh jïh destie råajvarimmiesoejkesjh evtiedidh mejtie sjïehteladteme, mah stynkehke jïh båetije beajjan aaj nynnehke.
Stiftelse Gaaltije gïjreste 2018 meatan daennie prosjeektesne orreme. Dellie prosjeekten ektiedimmes guejmie Riksantikvarieämbetet Gaaltijem dïsse bööri. Prosjeekteste dellie vuajneme daennie barkosne daerpies aktem saemien kultuvrebyjresem meatan utnedh goh åvtelohkeme (pilotstudie) jïh dannasinie stiftelse Gaaltije meatan. Stiftelse Gaaltije dellie vaajteli Tåssåsen sïjte edtji meatan prosjeektesne årrodh, dannasinie dan sïjten giesiesijjie Bartja kultuvrebyjresem åtna mij rïjhkese vihkeles jïh sjïehteles lohkemesobjeektine. Dellie daerpies jïh reaktoe sïjte meatan jïh maahtoem sijjien bïjre bievnieh jïh mij desnie heannede gosse daelhkie jarkerostoe.
Duekie
Mijjieh buerie sïejhme maahtoem utnebe, daejrebe daelhkie jarkerosteminie jïh mijjem stuvrie. Gellie reektehtassh internasjonaale orgaanijste jïh nasjonaale åajvaladtjijste goh FN-orgaane UNESCO jïh Riksantikvarieämbetet vuesiehtieh daerpies daam maahtoem jïh tjïelke råajvarimmiesoejkesjh aktanadtedh jis dejstie lïepedh jallh gïetedidh. Daelie, dovne Saemiedigkien råajvarimmiesoejkesjem daelhkien bïjre tjalmahtamme jïh daarpoem iemie-almetji våajnojste jïh maahtojste. Dejstie buajhkoes kultuvrebyjresistie ij man jeenh maahtoeh gååvnesieh daelhkien bïjre mij jarkerosteminie jïh guktie byjresh joekehtehtieh jïh guktie båetije beajjan sjædta. Seammalaakan aaj saemien kultuvrebyjresigujmie, gusnie fysiske jïh immaterijelle kultuvre-aerpieh holistiske systeemese aktanadteme. Vielie maahtoem daarpesjibie. Barkoetjåanghkojne prosjeekte sïjhteme goerehtalledh guktie saemien kultuvrebyjresh geerelgieh gosse daelhkie jarkerostoe jïh maahtoem buektedh guktie lïepedh, jallh unnemes guktie båetije beajjan dejtie gïetedidh. Tossåsenen sïjten giesiesijjie Bartja, Jïemhtesne, veeljesovveme lohkemesobjeektine gusnie prosjeekte sïjhteme aktem modeellem pryövedh maam desnie evtiedamme jïh vierhtiedidh maam darjodh gosse daelhkie jarkerostoe jïh geerelge jïh guktie dejtie edtja gïetedidh.
Saemien definisjovne kultuvre-aerpijste
Saemieh kultuvre-aerpide holistiske systeemen mietie vååjnoeh gusnie gellie biehkieh sinsitneste jearohks. Saemiedigkien definisjovne saemien kultuvre-aerpijste naemhtie; ”saemien almetji kultuvre jïh historije geografiske kontekstesne”. Buerkiestimmesne saemien kultuvre-aerpie naemhtie juakalgieh;
- Materijelle kultuvre-aerpieh; eatnemen gaajhkh fysiske gïejh goh vg. bigkemh
- Immatrijelle kultuvre-aerpieh; aerpievuekien maahtoe, soptsesh, vaajesh, byögkeles sijjieh jnv.
- Biologiske kultuvre-aerpieh; nænnoestimmie guktie almetjh eatnemem nuhtjeme, vg. giedtaevjieh, göölvestahkh jnv.
Barkoetjåanghkoe
Mïetsken 2018 Bartjesne tjåanghkenin desnie vaaksjoestidh jïh daelhkiejarkerostemh digkiedidh jïh guktie destie joekehtahteme. Åvtelen Bartjesne tjåanghkenin eelkin dej prosjeekten sïejhme vierhkiejgujmie tjåanghkoem soejkesjidh jïh digkiedidh. Dennie barkoetjåanghkosne aaj sïjhtin vuejnedh mejtie saemien kultuvrebyjresisnie lij nuepie aktem modeellem pryövedh vaahran- jïh hiejjiesvoeten joekehtehtiemasse.
Naa varke tjïerte guarkaji ij saemien kultuvrebyjresisnie man aelhkie barre aktene sïejhme vierhkine vaaksjoestidh mij heannede. Dannasinie tjïerte raeriesti edtji dajvem vaaksjoestidh”walk and talk” jïh sïjteste bïevnesh, digkiedimmiej ektine ussjedidh jis dam maam vööjnin vierhtiedimmien maadtosne edtji årrodh.
Tossåsen sïjte bievniejinie lij jïh tjåanghkose bööredi. Aaj Stiftelse Gaaltijen almetjh meatan desnie. Prosjeekten guejmie jïh ektiedimmes guejmie jïh lïhkes åajvaladtjh tjåanghkoem tjalmahtin gusnie gellijste dejstie meatan;
- Nöörjen Riksantikvare (prosjeekteguejmie)
- Riksantikvarieämbetet (ektiedimmes guejmie)
- Jïemhten Herjedaelien Leeneståvroe
- Bïerjen tjïelte
Bartja
Kultuvrehistoriske buerkiestimmie
Bartja bïjlegeajnohth laantesne, naan kilomeeterh vaerievoenen Tossåsen luvhtie åarjeljillie Jïemhtesne Herjedaelien raasten lïhke. Bartja veeljesovveme rïjhkese vihkeles (byjrese man lea rïjhkese stoere aerpie) kultuvrebyjrese vaarjelæmman Sveerjesne. Bartja tossåsensaemiej giesiesijjie raakte vaerieraedtien vuelelen såekieboeltesne, gusnie gaaltijh jïh gueliejaevrieh eevre lïhke. Iejneles giesiesijjie. Gööthsijjieh, giedtaevjieh jïh boernh daaletje orresjen lïhke båeries historijem soptseste jïh daan beajjetjen gåetiej gaskesne båeries gööthsijjieh aerebe årrojistie soptsestieh. Daagkoe lïhke dovne giedtaevjieh jïh daaletje giedtieh. Lappfåvhtan våarhkoe jaepeste 1898 såårne Bartja dellie joe giesiesijji lij. Bartja sån nommeste barsje båata mij vaerieraedtie”gustie dovne vaerieh jïh vuemieh vuajna”. Ienjeles nomme gosse Bartja dennie beavnardahkesne.
Kultuvre-aerpieh
Mijjen buerkiestimmesne Bartjan kultuvre-aerpien bïjre Saemiedigkien definisjovnem provhkebe.
Bartjan materijelle kultuvre-aerpieh
Bartjesne gaajhkh ovmessie bigkemh gååvnesieh, ovmessie derhviegåetijste daaletje gåetide. Gaajhkh daah sijjen tïjjeste jïh vuesiehtieh magkerh ïebnh jïh bigkemevuekieh dellie lij gosse dïhte derhviegåetie jallh gåetie tseegkesovvi. Jeenemes dejstie derhviegåetijste leah ovmessie otneresgåetieh, men aaj naan tsegkiegåetieh, gåetieh mah aerebe sïejhme, men ij man gellijste dejstie daelie aajmojne. Jeenemes dejstie derviegåetijste årromes gåetieh men aaj tjïejhte- jïh råafah gååvnesieh. Gosse jeenemasth Bartjesne årroejin dovne tjïejhth jïh hierkieh daennie orresjisnie utnin. Aaj gellie ovmessie buvrieh gååvnesieh.
Dah biologiske kultuvre-aerpieh
Ånnetje orresjen dubpelen daaletje giedtie jïh gåatomegiedtie men aaj gïejh aeriebistie giedtijste. Ibie daejrieh man guhkiem Bartjam båatsose nuhtjeme, men dovletje mojhtesh goh gööthsijjieh jïh boernh jååktetje derhviegåetiej jïh daan beajjetje gåetiej lïhke vuesiehtieh daam sijjiem guhkede aejkeste provhkeme.
Gaaltijh
Gaaltijh lin daerpies jis daennie orresjisnie maehtedh årrodh jïh dan åvtese sån aaj daase orrijin. Daelie akte båeries gaaltije daesnie gååvnese jïh aktem maam aalkeme orrestehtedh.
Orresjen jååskestahke
Eevre orresjen lïhke speatna gusnie beapmoeh provhkin båtnodh.
Dah immaterijelle kultuvre-aerpieh
Saemiej holistiske jielemevåajnose dah immatrijelle kultuvre-aerpieh vihkeles bæjhkoehtidh gosse daelhkiejarkerostemem digkiedieh. Fysiske jarkerostemh mestie orre vuekieh sjidtieh maahta jielemem stuvredh vg. mejtie gaaltijh aerpievuekien maahtose gååvnesieh jallh mejtie sijjie gååvnese vihkeles soptsestidie.
Soptsesidie
Akte sijjie jïh guktie almetjh dïsse veadtasuvvieh gellie soptsesh guedtieh mah vihkeles aajne almetjasse jallh dåahkan kollektijvine. Soptsesisnie buerkiestieh vihkeles heannadimmieh, almetjh jallh myth jïh guktie jaahkoem krööhkestieh. Soptsesh leah vihkeles gåessie dåehkiem aktanadtedh, uhtjemes boelvi gaskem.
Aerpievuekien maahtoe
Saemien seabradahkesne soptsestieh man vihkeles aerpievuekiem vaarjelidh jïh båetije boelvide bïhkedidh. Soptsesh leah aerpievuekien maahtoe. Dej mietie maahtoem eatnemen bïjre bïhkede, guktie eatnemem jïh sijjide nuhtjeme, guktie aerpievuekien teknihkem provhkeme jïh guktie maahta provhkedh, maahtoe bovtsen jïh jeatjah dyjri bïjre guktie dåemiedieh jïh stuvrieh.
Gïele
Dan immatrijelle kultuvre-aarpan mij stinkeslaakan kultuvrevuekien maahtose veadtaldihkie aaj dïhte gïele jïh guktie gïele nuhtjesåvva. Aerpievuekien baakojne jïh raajesinie klaerieh jïh goerkesh gååvnesieh mah maehtieh gaarvanidh jis ij aerpievuekien goerkesisnie nuhtjesuvvieh jïh aarvehtsasse veadtaldihkie.
Aerebe daelhkiejarkerostemh
Bartja lea jïh orreme, akte byjrese mij iktegisth jeatjahtahteme. Mijjen haestemh gosse jarkerostoe ij man aelhkie vuejnedh mah daelhkiejarkerostemh daan biejjien maahtojne leah jïh maam daelie krööhkestibie aaj mij aerebe heannadamme. Evtemes sjædtoeh jïh guktie sjidtieh mah jeatjahtahteme, gusnie moerh, stråmhpoeh jïh jeatjah sjædtoeh orre sijjine sjidtieh gusnie ij aerebe nuepie dejtie orreme sjïdtedh. Ij barre vaeriesåekieh mij bijjiebisnie sijjine gaavneme, aaj bietsieh jïh måedtieh stråmhpoeh vuajneme. Dah fysiske jarkerostemh leah aerebe, jïh aaj daelie orresjen nuhtjemem jeatjahtahteme.
Daelie
Göökteluhkie jaepieh daan åvtelen Bartja mahte slaameminie. Sïjten dah almetjh såemies kultuvre-institusjovnine ektine dellie vööjnin daerpies dovne bigkemh jïh byjresem gorredidh jïh dellie aktene prosjeektine eelkin guktie orresjem davvoehtidh. Dejnie båetije jaepine orresjen dejtie bigkemh davvoehtin jïh vesnjeskem njeevhrin. Prosjeekten mænngan Tossåsen sïjte orresjen dajvem ahkedh geehtie jïh röönjie. Daejnie barkojne aaj aerebe giedtaevjieh vihth vååjnehtahkese. Daelie daamhtah berkieh dejtie gaaltijidie jïh derhviegåetide jïh bigkemh gorredidh jïh dovne orre daaletje gåetieh tsegkieh. Daan biejjien Bartja joekoen giesiesijjie. Daelie evtemes giesege daesnie gosse mieside mïerhkesjieh.
Guktie daelie gosse daelhkie jarkerostoe jïh geerelge
Dam maam daelie vuejnieh gosse daelhkiejarkerostemh digkiedieh aaj Bartjesne vuajneme.
Bïjvelåbpoe; dovne krööhkeste jïh damta bïjvelåbpoe sjïdteme. Vuajneme dah speatnah gusnie beapmoeh botnin jallh gusnie krievviem tjåadtjoehtehtin ij vielie jaepesne aajmojne.
Gaaje daelhkie; daelhkie jorkeståvva ovmessie joekoen veareldi gaskem.
- Temperatuvre daamhtah maahta åenehks bodtine jorkesidh galme- jïh bïjvelesgraadi gaskem jïh dellie gåatome beajsta.
- Vuejnieh daelie aaj daamhtah gåaltoe.
Moereraasth jorkestuvvieh; daesnie vuajneme dovne bietsieh bijjiebisnie vaerieraedtine sjidtieh. Aaj jeatjah sjædtoeh daelie maehtieh bijjiebisnie sjïdtedh.
Åhtoeh; gosse daelhkie jarkerostoe aaj orre åhtoeh vuajneme. Dej minngemes jaepiej vg. Bartjesne lastemååjegh mahte gaajhkide vaeriesåekide jamhkelamme.
Saemien vååjnesistie
Saemien kultuvresne eatnemem ååkteme jïh vierhtide mestie jeala. Saemieh jïjtsh våajnoem eatnamasse utnieh jïh mij heannede gosse jorkesåvva. Saemide iemie baajedh derhviegåetieh guhkies åtnoste slaamedh jïh eatnamasse sjïdtedh jallh aerebe dajvh maam nuhtjeme jïh ij vielie daarpesjieh, jallh dajvh maam aerebe nuhtjeme baajedh årrodh guhkiebasse gossege sjidtieh guktie aerebe. Saemide vihkeles eah edtjh dejtie båetije boelvide stirrelgåetedh jallh mestie joem gaertjiedidh dagkaristie mejtie jååktan darjoejin.
Bovtse båatsoesaemide stuvrie, jïh gosse eatneme jorkesåvva dïhte aaj bovtsem stuvrie jïh dellie bovtse jïh jeatjah dyjrh dïsse sjïehteluvvieh. Jis gåatomes jïh aales bovtse aaj stööves. Suehpede dan seamma sæjjan, gååte seamma dajvine, mænna dej seamma gyöjnedahki mietie jnv. Jis bovtse daejtie viejsjide tjuara jeatjahtehtedh ij barre bovtse dïhte jeatjahtåvva, dellie aaj båatsoesaemieh jïh sïjte jeatjahtuvvieh. Kaanne sïjte tjuara muvhtide sijjide laehpedh jïh dejtie bigkemidie mah desnie gååvnesieh.
Daejstie raedtijste saemieh tjuerieh daelhkierostemidie jïjtsh tjelmiejgujmie vuartasjidh, namhtah systeemi öörnegh jïh sjematiske toelhkestimmieh. Jarkerostemh mah jillieveartenen laedtiej raedteste aajhtoe saemieh maehtieh toelhkestidh goh iemie jarkerostemh mïsse tjuerieh mådtoestidh. Dannasinie vaahran- jïh hiejjiesvoeten joekehtehtemh tjuara jeatjhlaakan gïetedidh jïh toelhkestidh.
Hiejjiesvoeten digkiedimmie
Bartja kultuvrebyjresinie sån båata hiejjesne årrodh gosse daelhkie jarkerostoe, dellie dajven dah iemie vierhtieh, dah aerpievuekien bigkemh jïh dajven dah sjædtoeh geerelgieh.
Gejhkie gaaltijh
Jis akte orresje edtja tjåadtjoehtidh tjaetsine daerpies. Bartjan dajvesne dovne jeanoeh, johkh jïh tjonnh men dej gaskem guhkie. Dannasinie gaaltijes laante lij dellie aaj dïsse orrijin. Dejstie tjaetsiem åådtje gåejstedh, beapmoeh jurjiehtidh, vaarjoeh bïssedh jnv. Kultuvrebyjresinie daah gaaltijh Bartjese daerpies.
Daelhkiejarkerostemh maehtieh orre tsiehkie vedtedh vg. bïjvelåbpoe sjædta jallh jeatjhlaaketje måekieh. Dellie eatneme maahta gejhkedh jïh gaaltijenåerine ij vielie tjaetsie galka. Jis gaaltijh gejhkie dellie aaj orresjen jieleme såana jïh bigkemh jïh jeatjah byjrese aajhtasåvva.
Bigkemh slaamelgieh
Daelhkiejarkerostemh nåake dejtie aerpievuekien hiejjies bigkemidie, gosse værtoe jallh bïjvelåbpoe jïh låpsoe. Bigkemi hiejjiesvoete aaj kaanne dorje eah dejtie gåetide vielie nuhtjh jallh gorredh jïh minngemes slaemieh. Gosse daelhkie jarkerostoe aaj bovtsen voete maahta jarkerostedh, guktie dåemede jïh baalkerde. Jis gåatome traagkadalla jallh ij vielie lopmijs dajvh gååvnesieh, gusnie giesege svaaloe jïh bovtse orre dajvide dabpene aaj båatsoesaemiej jieleme jeatjahtahta. Dellie akte orresje goh Bartja jïh dan aerpievuekien bigkemh ij vielie seammalaakan nuhtjesuvvieh. Gosse ij vielie gåetide nuhtjieh ij vielie dålle gåetine jnv. dah bigkemh mah moereste sih låpsoste guehpieh.
Sjædtoeh jeananieh
Gosse bïjvelåbpoe sjædta jïh daelhkie jarkerostoe dellie aaj Bartjesne orrelaakan sjædta. Dajve lea orreme, lea jïh sån båata sagke jeenebem sjædtojste åadtjodh, dovne orre sjædtojste jïh moerijste, men aaj jeananieh. Dellie dah biologiske kultuvre-aerpieh vaahresne. Aerebe giedtaevjieh, boernh jïh måaroevåarhkoeh (jårtesie) jnv. maehtieh suvvedh, gosse sïjten dah almetjh eah vielie mubpie boelvide dej bïjre soptsesth jïh guktie dajve nuhtjesovveme. Daesnie sïjte tjuara ahkedh barkedh dajvem geehtedh jïh röönjedh jïh orresjem nuhtjedh.
Mij dïhte maam edtja soptsestidh
Saemiedigkie kultuvre-aerpiem buerkeste goh holistiske; ”Kultuvre-aerpie dovletje aejkiem vuesehte seamman aejkien gosse daajroes aaj daan biejjien jielije saemien kultuvre lea”. Daestie guarka dïhte fysiske kultuvre-aerpie vyörtegs jïh vyörtegåbpoe sjædta dehtie filosofijeste, maahtojste jïh soptsesistie mejtie guadta jïh aktelen jåhta.
Dan åvteste tjuara saemien kultuvre-aarpan vijriegåbpoe ussjedidh jïh mennie vaahresne jis gaarvene. Gosse dah fysiske kultuvre-aerpieh suvvieh dellie aaj soptsesh dej bïjre åajaldehtieh jïh ij vielie soptsesuvvieh. Dellie maahtoe eatnemen bïjre, maahtoe almetji bïjre jïh maahtoe heannadimmiej bïjre maahta åajaldehtedh. Dellie aaj dah saemien lïhkesdajven vuekieh sih gaarvanieh. Maahtoe mij boelveste boelvide soptsesovveme, mij minngemes tïjjen daarpoejoekehtimmine jiehtieh vihkeles, tjuara krööhkestidh jïh digkiedidh guktie kultuvrebyjresh geerelgieh gosse daelhkie jarkerostoe.
Råajvarimmiesoejkesje jïh vierhtiedaarpoeh
Gosse saemien kultuvrebyjresh gorredibie maehtebe aaj mijjen kultuvren maadtoem jïh vuekide vaarjelidh. Gosse vööjnimh guktie orresje Bartja joekehtehti eelkimh digkiedidh mij daerpies soejkesjidh jis dejtie kultuvre-aerpide desnie vaarjelidh.
Materijelle jïh biologiske kultuvre-aerpieh – nuhtjedh, gorredidh, davvoehtidh
Daehtie barkoste nænnoestimh dah materijelle jïh biologiske kultuvre-aerpieh goh derhviegåetieh jïh jeatjah byjresh vaahresne slaamedh jïh suvvedh jis eah dejtie nuhtjh. Dan åvteste råajvarimmiesoejkesjen voestes raerie edtji geehtedh guktie dejtie nuhtjieh, guktie okside jïh klaaside rïhpeste jïh dållem gåetide biejieh olles tseagkerh aelkieh goehpedh. Bigkemh jïh byjresh mejtie nuhtjieh aaj soptsesidie, mytide jïh maahtojde guedtieh.
Gosse orresjem nuhtjieh aaj iemie sjædta dan historijen bïjre soptsestidh. Mubpie maam råajvarimmiesoejkesje raeriesti edtji dejtie bigkemidie jïh byjresidie geehtedh. Saemiensïjte aktem veelji gïen lij sïjten dïedte historijasse jïh kultuvrese jïh gie edtji daagkaridie geehtedh. Gåalmede maam edtjin darjodh dellie sïjte edtji soejkesjidh guktie dejtie kultuvre-aerpide davvoehtidh. Daarpoeh sih sjidtieh jis eah tjïrrehth dam maam aalkoste ussjedin jallh jis ij dïhte nuekies.
Daelhkiejarkerostemh aaj saemiensïjten daarpoem dehtie orresjistie maehtieh sliejhtedh. Evtemes jis bovtse aalka jeatjah dajvine gåatodh jïh gusnie svaaloem gaavna jallh gusnie nuepie åhtojste lïepedh. Gosse dellie orresjen nuhtjeme ij vielie iemie, dellie tjuara soejkesjidh guktie jïh gåessie desnie årrodh jïh orresjem geehtedh. Dellie daate vihth akte vielie barkoe sjædta mïsse vierhtieh krïebpesje, dovne astoe jïh beetnegh. Dellie sån daerpies seabradahkeste vierhtieh åadtjodh.
Immaterijelle kultuvre-aerpieh
Dejtie immatrielle kultuvre-aerpide vaarjeluvvieh gosse dejtie jeatjah kultuvre-aerpide vaarjeluvvieh. Gosse soejkesje guktie dejtie jeatjah kultuvre-aerpide vaarjelidh aaj vihkeles dejtie immatrijelle kultuvre-aerpide. Gosse orresjem nuhtjieh dellie skreejrehte sijjien, almetji jïh heannadimmiej bïjre soptsestidh. Råajvarimmiesoejkesjisnie dej immatrielle kultuvre-aerpiej bïjre vihth ”nuhtjedh” byöroe vihkeles baakoe sjïdtedh.
Råajvarimmiesoejkesje aaj dejtie immatrijelle kultuvre-aerpide byöroe jarngesne utnedh; Vïhtesjidh; jielije kultuvrebyjrese soptsesidie jïh maahtojde guadta. Aaj vihkeles barkojne læssanidh gusnie vïhtesjimmie jarngesne. Dellie soejkesjisnie byöroe stilledh dejtie soptsesidie byjresen, almetji jïh heannadimmiej bïjre tjaalasuvvieh guktie soptsesuvvieh jïh orre boelvide aajmojne. Muvhtem joe tjaalegisnie Bartjan bïjre dorjeme maam dovne Stiftelse Gaaltije jïh saemiensïjte olkese vadteme.
Saarnodh; Vihkeles geehtedh guktie soptsesh jïh maahtoeh såårnesuvvieh, evtemes saemiensïjten almetjidie men aaj jeatjabidie mah orresjasse jïh aamhtesasse veadtaldihkie. Gosse soptsesidie jïh maahtojde båetije boelvide vaarjele aaj dovne dah immatrijelle jïh materijelle kultuvre-aerpieh vaarjeluvvieh. Noere saemieh jïh saemiensïjten almetjh dellie sih dïedtem orresjasse jïh sæjjan vaeltieh jïh dellie soptsesh jïh maahtoeh båetije beajjan aaj jielieh.
Jaksoemieresne; Råajvarimmiesoejkesjisnie aaj vuesiehtamme guktie dejtie immatrijelle kultuvre-aerpide jaksedh jïh sïejhme darjodh. Dellie sih almetjh jïh organisasjovnh saemiensïjten jïh saemien seabradahken ålkolen daajroem åadtjoeh dej soptsesi jïh maahtoej bïjre mah dellie vaarjeluvvieh. Læjhkan ij gaajhkesh saemien seabradahkesne daase sïemes, jïh ussjedehtieh mejtie soptsesh jïh maahtoeh edtjieh gaajhkesidie luejhtiehtidh.
Gosse dej immatrijelle kultuvre-aerpiejgujmie råajvarimmiesoejkesjen mietie barka jïh guktie dejtie byöroe tjïrrehtidh dellie vierhtieh daerpies. Eah gænnah saemiensïjte jïh saemien seabradahke dejtie vierhtide daan biejjien utnieh. Dah vierhtieh maam Saemiedigkien tjïrrh jïh jeatjah åajvaladtjijste åådtje lea buerie men jeenebh vierhtieh daarpesje.
Maam maahta darjodh jïh maam byöroe darjodh jeatjah saemien kultuvrebyjresigujmie?
Dam maam daesnie buerkiestamme orresjen Bartjan bïjre sih jeatjah saemide jïh jeatjah saemien kultuvrebyjresidie åehpies guktie daelhkiejarkerostemh byjresidie geerelgamme, raaktan dovne bigkemh jïh byjresh gosse nuhtjemem jeatjahtahteme. Seamma vaahresne aaj dah immatrijelle kultuvre-aerpiejgujmie gusnie soptsesh jïh maahtoeh åajaldehtieh.
Daehtie åvtelohkemistie jeatjabidie raeriestibie gusnie daagkerh kultuvrebyjresh gååvnesieh, jis ij ennje maam dorjeme, dellie dan varke guktie nuepie tjuara aelkedh goerehtalledh guktie daelhkierostemh desnie geerelgamme jïh råajvarimmiesoejkesjem darjodh guktie dejtie gïetedidh. Jis ij maam daan bïjre daejrieh, dellie vaahresne abpe lïhkesdajven historije gaarvene. Historijen namhtah ij leah man gåvva daaletje- jïh båetije biejjine darjodh jïh orre boelvide eevtjedh.
Mejnie Stiftelse Gaaltije maahta viehkiehtidh?
Aeriebistie Stiftelsen Gaaltijen leah jeenh maahtoeh, saemien kultuvrebyjresh tjaalasovvedh jïh vïhtesjidh. Stiftelse Gaaltije gellie tjaalegh dorjeme, saemiensïjti, kultuvrebyjresi jïh almetji bïjre jïh Saemiedigkien barkosne meatan orreme gosse tjeelin”program för att bevara, bruka och utveckla det samiska kulturlandskapet 2015-2020”. Prosjeektesne”Adapt Northern Heritage” stiftelse Gaaltije måedtine meatan orreme saemien kultuvrebyjresi bïjre jïh gellie seminaarine jïh barkosne maam Bartjesne darjoejin. Stiftelse maahta viehkiehtidh, digkiedimmieh evtiedidh jïh dåeriesmoerh buerkiestidh jïh meatan årrodh gosse råajvarimmiesoejkesjh jïh reektehtassh tjaeledh.
Staare goeven 2018
Läs också;
Aerpimaahtoe – Sametingets policydokument för traditionell kunskap
https://www.sametinget.se/26119
Jielemen bijre – Sametingets livsmiljöprogram
https://www.sametinget.se/eallinbiras
Det samiska kulturlandskapet